Salaojaremontti Kaarina

Kaarinan omakotialueet sodan jälkeisistä taloista 1980-luvulle

Kaarinassa oli Tilastokeskuksen rakennuskannan mukaan vuoden 2025 lopussa 7 673 omakoti- ja paritaloa. Niistä 44 % on valmistunut ennen vuotta 1980 ja 58 % ennen vuotta 1990. Vuosina 1940–1959 valmistui 1 324 taloa ja 1980-luvulla 1 068.

Kaupungin kaava-asiakirjoista näkee, milloin Piispanristin suunnan omakotialueet rakennettiin. Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan selostuksen mukaan Poikluoman ja Kaistisentien omakotialueita alettiin rakentaa 1940-luvun lopulla. Auvaisten pientaloalue rakennettiin 1970-luvulta alkaen, ja sen asemakaava on vuodelta 1972. Kuusistonsalmen ja Pitkänsalmen rantojen vanha huvila-asutus on vähitellen muuttunut pysyväksi asumiseksi.

Salaojituksen käyttöikä on 35–50 vuotta, joten Auvaisten ja muiden 1970–1980-lukujen alueiden alkuperäiset salaojat ovat tulleet tiensä päähän. Poikluoman ja Kaistisentien sodanjälkeisissä taloissa salaojat on voitu uusia jo kerran – tai niitä ei ole tehty lainkaan. Jos asut entisessä huvilassa Kuusistonsalmen tai Pitkänsalmen rannalla, perustuksia ei välttämättä ole alun perin tehty ympärivuotiseen asumiseen, joten niiden kuivatus kannattaa tarkistaa erikseen.

Piikkiö, Kuusisto ja Littoinen

Nykyinen Kaarina on koottu useasta kunnasta. Kuusisto liitettiin Kaarinaan vuonna 1946, ja Piikkiö 1.1.2009. Kaarinan kaupunginosia ovat Auranlaakso, Littoinen, Nunna, Piispanristi, Keskusta, Nummenniitty, Voivala, Kuusisto ja Piikkiö. Palvelemme kaikkia niitä.

Rannoilla ja Kuusistossa kannattaa tarkistaa kaksi asiaa ennen kaivua. Rakennusjärjestyksen mukaan alin rakentamiskorkeus on meren rannalla ja muilla alavilla rakennuspaikoilla +2,65 metriä (N2000), joten alavalla rantatontilla salaojien purkupaikka voi jäädä korkean meriveden alle. Lisäksi rakennusjärjestyksen lupavapautukset eivät koske Kuusiston maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta eivätkä tulvavaara-alueita, joten luvan tarve kannattaa kysyä tavallista aiemmin.

Littoisissa radan lähialue on kaavaselostuksen mukaan tiivistä pientaloaluetta, jossa on eri-ikäisiä taloja. Tiiviillä tontilla kaivu ulottuu usein lähelle naapurin rajaa, ja silloin vastaan tulevat rakennusjärjestyksen rajasäännöt (alla).

Tarvitaanko Kaarinassa lupa salaojaremonttiin?

Kaarinan rakennusjärjestys, joka tuli voimaan 1.1.2026, ei mainitse salaojaremonttia lainkaan, joten kysy luvan tarve rakennusvalvonnasta ennen kaivua. Rakentamislupa tarvitaan, jos korjauksella poistetaan merkittävää terveyshaittaa, kantava rakenne on vaurioitunut tai talo on suojeltu. Salaojaremontissa kannattaa tuntea myös nämä kohdat:

40 §: maanpinnan korkeutta ei saa muuttaa rakennuspaikan rajalla ilman rakennusvalvonnan suostumusta, eikä tontin rajalla saa luiskata jyrkemmin kuin 1:3.
45 §: jos peruskorjaukseen haetaan rakentamislupaa, hakemukseen liitetään selvitys hulevesi- ja kuivatusjärjestelmästä.
29 §: jos työssä havaitaan happamia sulfaattimaita, siitä on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle.

Lupa haetaan Lupapisteessä, ja kaupungin mukaan se myönnetään keskimäärin noin kuudessa viikossa. Kaivu kadulla tai muulla yleisellä alueella vaatii kaivuilmoituksen. Talon vieressä kasvava puu ei kaupungin ohjeen mukaan tarvitse puunkaatolupaa, jos se on alle viiden metrin päässä rakennuksesta.

Hulevedet: ensin tontilla, sitten yleiseen verkostoon

Rakennusjärjestyksen 45 §:n mukaan tontille on rakennettava hulevesijärjestelmä ja perustusten kuivatusvesijärjestelmä. Vedet imeytetään omalla tontilla, jos maaperä sen sallii. Muuten ne johdetaan yleiseen hulevesijärjestelmään vasta tontilla tehdyn viivytyksen jälkeen. Viivytys tehdään ensisijaisesti painanteina tai viivytysaltaina ja toissijaisesti maan alle. Avo-ojaa ei saa täyttää selvittämättä, miten se vaikuttaa omaan ja naapurien tonttiin.

Kaarinan vesihuollon mukaan perustusten kuivatusvedet ovat hulevettä, eikä niitä saa johtaa jätevesiviemäriin. Uusilla kaava-alueilla tontit voivat liittyä hulevesiviemäriin, mutta vanhoilla alueilla vedet johdetaan yleensä avo-ojiin. Kaarinassa ei peritä hulevesimaksua. Vesihuoltolaitos tekee hulevesiliitoksen itse, ja liitostyö on tilattava kaksi viikkoa etukäteen. Toimitusehtojen mukaan myöskään kattovesiä ei saa johtaa salaojaverkostoon, joten sadevesijärjestelmä kuuluu samaan remonttiin.

Matalalla tontilla kannattaa katsoa myös korkeudet. Vesihuollon toimitusehtojen mukaan hulevesiviemärin padotuskorkeus on kadun tai maan pinta + 100 mm liitoskohdassa, ellei sopimuksessa muuta sovita. Jos vesiä ei saa johdettua viemäriin ilman pumppausta, kiinteistön on hankittava pumppaamo omalla kustannuksellaan.

Savi ja happamat sulfaattimaat

Kaarinan maaperä vaihtelee selänteiden ja peltolaaksojen välillä. Torppalan asemakaavan selostuksen mukaan Lemunniemen alueella korkeammat kohdat ovat kalliota ja moreenia, ja alavampi peltomaa on pääosin savea. GTK:n Turun seudun savikartoituksessa Torppalasta löytyi rikkipitoista, voimakkaasti happoa tuottavaa savea, mutta vain savikon matalimmasta kohdasta.

Savimaalla salaojan merkitys korostuu, koska vesi ei pääse imeytymään. Jos talo on alavalla savikolla lähellä merenlahtea, kaivumassat kannattaa tutkia ennen kuin niitä levitetään pihalle tai viedään pois.

Mitä salaojaremontti maksaa Kaarinassa?

Kaarinalaisen omakotitalon salaojaremontti maksaa arviolta 13 000–30 000 € sis. alv. Pienessä matalaperustaisessa talossa, jossa ulkoseinää on 36 m, arvio on 9 000–16 500 € sis. alv. Kellarillisessa talossa, jossa ulkoseinää on 44 m, se on 14 500–24 000 € sis. alv. Molemmissa on mukana sadevesijärjestelmä ja sokkelin eristys. Kaarinassa hintaa liikuttaa eniten se, onko talo savisessa peltolaaksossa vai kallioisella selänteellä: savimaa lisää laskurin arvioon 5–15 %, ja kallion louhinta laskutetaan yleensä lisätyönä. Jos tontti liitetään hulevesiviemäriin, kaupungin liitostyö maksaa 58,15 € sis. alv, ja tontin puolen kaivu tulee sen päälle. Laske oman talosi arvio salaojaremontin hintalaskurilla.

Jos et tiedä, missä kunnossa salaojat ovat, aloita salaojien kuvauksella. Kuvaus ja huuhtelu yhdessä maksavat arviolta 600–900 € sis. alv, ja niiden jälkeen tiedät, riittääkö huolto vai tarvitaanko remontti.

Kaarinasta Lietoon

Kaarina on Turun naapuri, ja esimerkiksi Lemunniemestä on Turun keskustaan noin 8 kilometriä. Työn kulku kuvauksesta pihan palautukseen on kerrottu etusivulla. Pohjoisessa Kaarina rajautuu Lietoon, jossa Aurajokilaakson savi ja avo-ojat ratkaisevat paljon. Niistä kerromme sivulla salaojaremontti Liedossa.

Usein kysytyt kysymykset

Peritäänkö Kaarinassa hulevesimaksua?

Ei peritä. Kaarinan vesihuollon sivun mukaan kaupunki ei peri hulevesimaksua. Hulevesiviemäriin liittyminen maksaa silti: kaupungin vuoden 2026 hinnastossa omakotitalon hulevesiviemärin liitostyö ja tarvikkeet maksavat 58,15 € sis. alv, ja tontin puolen kaivu- ja putkityöt maksaa kiinteistö.

Tarvitaanko puunkaatolupa, jos puu on salaojaremontin tiellä Kaarinassa?

Ei, jos puu on alle viiden metrin päässä talosta. Kaarinan kaupungin mukaan asemakaava-alueella puiden kaatoon tarvitaan muuten lupa, ja useamman puun tai rantapuiden kaatamiseen aina. Kaivu ulottuu yleensä vain muutaman metrin päähän seinästä, mutta kauempana olevat juuret voivat silti kasvaa uusiin salaojiin.

Kuka tekee hulevesiliitoksen Kaarinassa?

Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitos tekee liitoksen aina itse, ja se on tilattava 2 viikkoa etukäteen. Liitoksia ei kaupungin mukaan saa missään tilanteessa tehdä itse. Urakoitsija kaivaa ja asentaa tontin puolen putket valmiiksi liitoskohtaan asti.

Onko Piikkiössä samat säännöt kuin muualla Kaarinassa?

Kyllä. Piikkiö liitettiin Kaarinaan 1.1.2009, joten siellä noudatetaan Kaarinan 1.1.2026 voimaan tullutta rakennusjärjestystä ja kaupungin vesihuoltolaitoksen ehtoja. Lupa-asiat hoitaa Kaarinan rakennusvalvonta.

Lähteet ja menetelmä

Hinta-arviot on koottu 17 alan yrityksen ja tarjouspalvelun julkaisemasta hinnastosta, jotka tarkistettiin lokakuussa 2026, ja ne sisältävät arvonlisäveron 25,5 %. Kaarinan paikalliset tiedot on tarkistettu kaupungin asiakirjoista, GTK:n aineistosta ja Tilastokeskuksen avoimesta datasta lokakuussa 2026.