Salaojaremontti Naantali

Kalliot, savilaaksot ja entinen merenpohja

Naantalin maasto vaihtelee lyhyellä matkalla. Luonnonmaan osayleiskaavan lähtötietoraportin mukaan saaren selänteet ovat entisiä saaria ja niiden väliset tasaiset savikot entistä merenpohjaa. Moreenia, soraa ja hiekkaa on vähän. Mantereen puolella on samanlaista: Taimonrannan kaavaselostuksen mukaan Taimon ja Luikkion korkeammat alueet ovat kalliota ja alavat alueet savikkoa tai täyttömaata, ja kallio- ja savikkoalueilla vesi imeytyy maahan huonosti. Ydinkeskusta on kaupungin kaavaselostuksen mukaan kahden kalliomäen välissä alavassa laaksossa, jonka pohja on täyttömaata.

Salaojille tämä tarkoittaa kahta asiaa:

Kalliorinteen alla vesi valuu kalliopintaa pitkin perustusten viereen. Salaojan pitää ottaa vesi vastaan rinteen puolelta, ja kaivussa voi tulla vastaan kalliota.
Savilaaksossa vesi ei imeydy maahan, vaan se jää perusmuurin viereen. Ilman toimivaa salaojaa kellari tai alapohja kostuu.

Kalliota ei aina näe ennen kaivua. Siksi tarkka tarjous kannattaa pyytää vasta, kun tekijä on käynyt tontilla katsomassa maaston.

Merenrantatontilla salaojien purku ratkaisee

Rannan lähellä salaojaremontin vaikein kysymys on, minne vesi johdetaan. Naantalin rakennusjärjestyksen 15 §:n mukaan mereen rajoittuvilla ja muilla alavilla rakennuspaikoilla alin lattiakorkeus on +3,50 metriä (N2000). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kaavalausunnon mukaan kerran 250 vuodessa toistuva meritulva on Naantalin kohdalla +2,40 metriä, ja kerran sadassa vuodessa toistuva 1,61 metriä.

Jos salaojien kokoojakaivo tai purkuputki on näiden tasojen alapuolella, korkea meri voi työntää vettä takaisin salaojiin. Silloin purkuun tarvitaan takaiskuventtiili tai pumppukaivo. Korot kannattaa mitata ja kirjata suunnitelmaan ennen kuin kaivu alkaa.

Vanha kaupunki on muinaisjäännösaluetta

Naantalin vanha kaupunki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kaivutyön kannalta vielä tärkeämpää on, että vanha asemakaava-alue on muinaisjäännösrekisterissä kiinteä muinaisjäännös. Rekisteriin on kirjattu useita arkeologisia valvontoja alueen tontti- ja katukaivuissa. Rinnetonteilla on lisäksi holvattuja kellareita, joista useat ovat luultavasti keskiajalta, joten kaivu talon vieressä voi osua vanhoihin rakenteisiin.

Muinaismuistolain mukaan kiinteään muinaisjäännökseen ei saa kajota ilman lupaa. Jos talosi on vanhassa kaupungissa, ota ennen salaojaremonttia yhteys rakennusvalvontaan ja Turun museokeskukseen, joka toimii Varsinais-Suomen vastuumuseona. Varaa aikatauluun aikaa lausunnoille ja mahdolliselle arkeologiselle valvonnalle.

Mitä Naantalin rakennusjärjestys sanoo salaojista?

Rakennusjärjestyksen 22 §:n mukaan rakennuspaikka on salaojitettava riittävään syvyyteen ja/tai routasuojattava, eikä hulevesiä saa johtaa jätevesiviemäriin. Kaupungin sivuilla on yhä vuonna 2012 voimaan tullut rakennusjärjestys, joka on laadittu ennen nykyistä rakentamislakia. Siksi luvan tarve kannattaa aina tarkistaa rakennusvalvonnasta. Salaojaremontin kannalta siinä on myös nämä kohdat:

22 §: kun julkisivuja korjataan, katto- ja hulevedet ohjataan hulevesijärjestelmään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.
24 §: maanpinnan korkeutta ei saa muuttaa tontin rajalla ilman rakennusvalvonnan hyväksyntää.
36 §: kaivu kaupungin katu- tai muulla yleisellä alueella vaatii kaivuluvan.
43 §: yhdenkin puun kaataminen asemakaava-alueella voi vaatia maisematyöluvan.

Lupa-asiat hoidetaan Lupapisteessä.

Hulevesimaksut ja liittyminen

Naantalin vesihuoltolaitos on huolehtinut hulevesien viemäröinnistä 1.1.2017 alkaen. Kaupungin mukaan hulevettä on myös talon perustusten kuivatusvesi eli salaojavesi. Jätevesiviemäriin liitetty kiinteistö on toimitusehtojen mukaan velvollinen liittymään myös hulevesiviemäriin, jos laitos hoitaa alueen hulevesiviemäröinnin.

Hulevesimaksutaksan mukaan hulevesiviemäriin liitetty omakotitalo maksaa 1.1.2025 alkaen kahta maksua:

kaupungin hulevesimaksua 8,05 € vuodessa (veroton)
huleveden viemäröintimaksua 60,62 € sis. alv vuodessa.

Jos tontilla viivytetään hulevesiä vähintään 1 m³ jokaista 100 m² kohti ja rakennusvalvonta on hyväksynyt suunnitelman, viemäröintimaksusta voi saada 10 %:n huojennuksen. Huojennus on noin 6 € sis. alv vuodessa, joten viivytyskaivoa ei kannata rakentaa maksun takia. Jos tontin vedet kuitenkin kuormittavat ojaa tai naapuria, viivytyksen voi rakentaa samaan kaivantoon kuin salaojat ja sadevesijärjestelmän.

Missä naantalilaiset talot ovat vanhimpia?

Tilastokeskuksen rakennuskannan mukaan Naantalissa oli vuoden 2025 lopussa 4 605 omakoti- ja paritaloa. Niistä 40 % on valmistunut ennen vuotta 1980 ja 55 % ennen vuotta 1990. Peräti 429 taloa eli lähes joka kymmenes on valmistunut ennen vuotta 1921, enemmän kuin Kaarinassa, Raisiossa tai Liedossa. Näin vanhoissa taloissa salaojia ei välttämättä ole lainkaan.

Luikkion kaupunginosa kaavoitettiin pääosin vuosina 1970–1990, joten sen ensimmäisten talojen salaojat ovat nyt 35–50 vuoden käyttöikänsä lopussa. Uudempaa kantaa on esimerkiksi Luonnonmaalla, jonka pientaloalueet on lähtötietoraportin mukaan rakennettu viime vuosikymmeninä saaren koillisosaan sillan lähelle. Vuonna 2009 Naantaliin liitettiin Rymättylä, Merimasku ja Velkua ja vuonna 2011 Livonsaari ja Lempisaari. Palvelualueeseemme kuuluu koko Naantali. Jos talosi on saaressa, kerro tarjouspyynnössä, miten tontille pääsee.

Hinta Naantalissa

Naantalilaisen omakotitalon salaojaremontti maksaa arviolta 13 000–30 000 € sis. alv. Rinnetontilla, jossa ulkoseinää on 44 m, arvio on 15 000–26 000 € sis. alv sadevesijärjestelmän ja sokkelin eristyksen kanssa. Naantalissa hintaa nostavat ennen kaikkea kalliotyöt, jotka laskutetaan yleensä lisätyönä, sekä purkupaikan pumppukaivo tai takaiskuventtiili rannan lähellä. Saaristossa matka ja kulku tontille vaikuttavat myös hintaan. Laske oma arviosi salaojaremontin hintalaskurilla.

Ennen tarjouspyyntöä kannattaa tilata salaojien kuvaus, joka maksaa arviolta 300–600 € sis. alv. Se kertoo, missä kunnossa nykyiset putket ovat ja mihin ne laskevat.

Raision kautta Naantaliin

Naantaliin on Turusta kaupungin mukaan 15 kilometriä, ja tie kulkee Raision kautta. Raisiossa painottuvat kallion ja meren sijaan savimaa ja kaupungin hulevesimaksu. Niistä kerromme sivulla salaojaremontti Raisiossa. Työn vaiheet kuvauksesta pihan palautukseen löydät etusivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Saako salaojavedet johtaa Naantalissa suoraan mereen?

Kyllä, jos tontti ei ole hulevesiverkoston alueella. Kaupungin vesihuollon ohjeen mukaan hulevesien johtaminen voidaan silloin hoitaa kiinteistöllä esimerkiksi johtamalla vedet suoraan mereen. Jos tontti on liitetty jätevesiviemäriin ja alueella on hulevesiviemäri, vesihuoltolaitos voi velvoittaa liittymään siihen.

Tarvitaanko Naantalin vanhassa kaupungissa lupa salaojien kaivuun?

Selvitä asia ennen kaivua rakennusvalvonnasta ja museoviranomaiselta, sillä vanhan kaupungin asemakaava-alue on rekisteröity kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Muinaismuistolain mukaan kiinteään muinaisjäännökseen ei saa kajota ilman lupaa, ja alueen tonttikaivuissa on tehty arkeologisia valvontoja. Naantalin museoviranomaisena toimii Turun museokeskus Varsinais-Suomen vastuumuseona.

Mikä on alin rakentamiskorkeus Naantalin rantatontilla?

Rakennusjärjestyksen mukaan alin lattiakorkeus on mereen rajoittuvilla ja alavilla tonteilla +3,50 metriä (N2000). ELY-keskuksen suosittama alin rakentamiskorkeus on +2,40 metriä lisättynä tonttikohtaisella olosuhdelisällä. Salaojaremontissa nämä luvut kertovat, kuinka korkealle meri voi nousta salaojien purkupaikassa.

Paljonko hulevesimaksu on Naantalissa omakotitalolle?

Hulevesiviemäriin liitetty omakotitalo maksaa kaupungin hulevesimaksua 8,05 € vuodessa ja huleveden viemäröintimaksua 60,62 € sis. alv vuodessa. Liittymätön omakotitalo maksaa kaupungin hulevesimaksua 32,20 € vuodessa. Kaupungin maksu on veroton, ja viivytys tontilla voi pienentää viemäröintimaksua 10 %.

Lähteet ja menetelmä

Hinta-arviot on koottu 17 alan yrityksen ja tarjouspalvelun julkaisemasta hinnastosta, jotka tarkistettiin lokakuussa 2026, ja ne sisältävät arvonlisäveron 25,5 %. Naantalin paikalliset tiedot on tarkistettu kaupungin, ELY-keskuksen ja Museoviraston lähteistä sekä Tilastokeskuksen avoimesta datasta lokakuussa 2026.